eng.png fi.png

Slievemish-kennel

Tiina Hallsténin (os. Paukku) Slievemish-kennel on kasvattanut kerrynterriereitä vuodesta 1988 alkaen. Kasvatustoiminta tapahtuu varsin pienessä mittakaavassa; kotona aikuisia koiria on tällä hetkellä neljä ja pentueita on yksi tai kaksi vuodessa. Pennut kasvavat aina kotona, tottuen pienestä pitäen erilaisiin ihmisiin ja aikuisiin koiriin.

Historiaa

viivi.jpgTiina tutustui kerrynterriereihin 1980-luvun alussa, tavatessaan nykyisen aviomiehensä Jarin. Jarin kotona oli kerryuros Kans & Pohj Mva V-85,-86 Merry Blue Tico-Tico, joka oli siihen aikaan Suomen voitokkain kerryuros. Tiinalla itsellään oli tuolloin saksanpaimenkoirauros, jonka kanssa hän harrasti jonkin verran koulutustoimintaa. Tiina joutui kuitenkin luopumaan saksanpaimenkoirastaan vaikean lonkkavian takia ja varsinkin Tiinan äiti kaipasi koiraa seurakseen. Samaan aikaan Tico-Ticon vuoden vanha tytär oli palautettu kasvattajalle pitovaikeuksien vuoksi. Niin Viivi-kerry tuli Paukun perheeseen koeajalle ja jäi.

Kotiuduttuaan uuteen perheeseen Viivi eli Merry Blue Violet vietiin myös näyttelyihin ja heti kolmessa ensimmäisessä näyttelyssä se sai muotovalion arvoon tarvittavat sertifikaatit. Tiinankin kiinnostus näyttelytoimintaan alkoi herätä, kun Viivi palasi näyttelymatkoilta kotiin ruusukkeiden kera ja ensiesiintymisensä kerrykehissä Tiina teki vuonna 1986. Viivistä tuli varsin nopeasti Kans & Pohj MVA ja myöhemmin vielä V-89, vuoden voitokkain kerry se oli vuosina 1987 ja 1988.

Näyttelymenestyksen myötä kiinnostus kerryihin ja niiden kasvatukseen kasvoi ja Tiina päätti astuttaa Viivin ja hänen ensimmäinen kerrypentueensa näki päivänvalon tammikuussa 1988. Kennelnimi Slievemish löytyi Irlannin kartasta; Kerryn kreivikunnassa on Slievemish-vuoristo.

Tiina päätti hankkia myös itselleen oman kerryn, koska Viivi asui hänen äitinsä luona. Hän suunnitteli hankkivansa uroskerryn Englannista, mutta tanskalainen Gillycuddy-kennel oli lopettelemassa toimintaansa ja tarjosi aikuisia kerryjään myytäväksi. Syksyllä 1988 saapuivat Suomeen amerikkalaissyntyinen uros Trefoil's Hairy Kerry ja narttu Gillycuddy Cliara's Choice. Nämä koirat yhdessä Viivin kanssa ovat luoneet Slievemish-kennelin ja sen kerryt.

Jalostuspohjaa laajentamaan on lisäksi tuotu Venäjältä kerrynarttu Karambolina (yhteisomistuksessa Tuovi Korhosen kanssa) vuonna 2000 ja Espanjasta kerryuros Zacarias de la Cadiera (yhteisomistuksessa Sergei Kuzinin kanssa) vuonna 2002. Vuoden 2004 alussa saapui kantavana kerrynarttu Ballisodare Bonny Ruffles Yhdysvalloista. Kesän 2008 alussa saapui Elbrley's Flora Belle Amerikasta Suomeen. Uutta täydennystä jalostusmateriaaliin Tiina on tuottanut Espanjasta, vuonna 2010 saapui uros Vaya Tela Balio sekä vuonna 2012 narttu Vaya Tela de Ceres.

Menestystä

jimmy-tp.jpgTähän mennessä Slievemish-kennelissä on syntynyt 41 pentuetta. Kennelin kasvatteja on viety Venäjälle, Puolaan ja Yhdysvaltoihin. Slievemish-kerryt ovat saavuttaneet lukuisia ryhmä- ja Best in Show -voittoja ja -sijoituksia paitsi Suomessa, myös Venäjällä, Puolassa, Virossa ja Ruotsissa. Muotovalioita on kennelin kasvateissa tällä hetkellä yli 80. Slievemish-kennelin kasvattajaryhmät on myös palkittu lukuisia kertoja rodun parhaana niin suurissa kansainvälisissä näyttelyissä kuin rodun erikoisnäyttelyissäkin. Tiinan kasvatustyö on palkittu Suomen Kennelliiton tunnustuspalkinnolla (Vuolasvirta palkinto), Suomen Terrierijärjestön kasvattajaplaketilla sekä Suomen Koirankasvattajien kasvattajapalkinnolla.

Kasvatustyössään Tiina painottaa luonteen ja terveyden tärkeyttä. Hän käyttää jalostukseen vain lonkkakuvattuja koiria ja mikäli mahdollista, jalostuskoirat ovat myös silmätutkittuja (ulkomailla kerryjen silmiä ei juuri tutkita). Myös PNA (pikkuaivoataksia) on kerrykasvatuksessa huomioon otettava seikka ja Tiina käyttääkin mahdollisuuksien mukaan PNA-vapaita linjoja. Kerrynterrieri on kuitenkin maailmanlaajuisestikin niin pieni rotu, että minkään ominaisuuden suhteen ei voi olla fanaattinen. Jos koira muuten täyttää jalostuskriteerit, mutta sillä on esim. lievä lonkkaniveldysplasia, voi sitä harkiten käyttää jalostukseen. Vain luonteen suhteen Tiina on ehdoton; kerrynterrierin täytyy olla ihmisystävällinen, rohkea ja reipas.

Vaikka Tiinan kasvatit ovat niittäneet mainetta ja kunniaa näyttelykehissä hän ei myy kasvattejaan näyttelykoiriksi. Erityisen tärkeänä hän pitää rakastavan ja toimeliaan kodin löytämistä pennuilleen. Jatkuva yhteydenpito kasvattien omistajiin vielä koiran aikuis- ja vanhuusiässäkin on hänestä tärkeää. Hyvin moni Slievemish-kerryistä harrastaa näyttelyiden lisäksi muitakin koiraharrastuslajeja, erityisesti agilityä ja Rally-Tokoa.

Teksti: Kirsi Hallstén-Karvinen