eng.png fi.png

Kerrynterrieri

Kerrynterrieri on keskikokoinen irlantilainen terrieri, joka on luonteeltaan ihmisystävällinen, iloinen ja reipas. Sillä on pehmeä sinisävyinen turkki, josta ei irtoa karvaa. Kerry sopii ihmisille, jotka haluavat toimeliaan koiran, joka on siellä missä tapahtuu ja aina valmiina lähtemään mukaan. Kerryt ovat kotoisin Irlannista ja rotu on saanut nimensä Kerryn kreivikunnan mukaan. Kerryjä on käytetty metsästykseen, tuhoeläinten hävittämiseen ja paimennukseen. Ne ovat toimineet pihavahteina, lasten kaitsijoina ja ovat tarvittaessa osallistuneet myös koiratappeluihin. Nykyisin kerryt ovat puhtaasti seurakoiria, joskin joskus esi-isien vaistot heräävät ja myyränkolot tuntuvat vastustamattomilta!

Luonne

Vaikka kerryt ovat hyvin ihmisystävällisiä, ne eivät aina pidä toisista koirista. Varsinkin urokset voivat suhtautua varauksella toisiin uroskoiriin. Koulutuksella ja opetuksella tähän seikkaan voidaan jonkin verran vaikuttaa, mutta kaikkein sosiaalisin koirarotu kerry ei todellakaan ole. Monet kerryt ovat kuitenkin aivan sosiaalisia koiria, jotka ulkoilevat sovussa toisten koirien kanssa koirapuistoissa.

Kerryt sopivat niin maalle kuin kaupunkiinkin. Vaikka ne ovat hyvin seurallisia ja kiintyneitä kotiväkeensä, ei yksinolo kerrostalossa ole kerrylle ongelma. Kerryt eivät yleensä karkaile, vaan ne ulkoilevat mielellään vapaana yhdessä omistajansa kanssa. Kerrylle on helppo opettaa perustottelevaisuus ja yleensä ne nauttivat erilaisista koiraharrastusmuodoista, kuten agilitystä.

Lapset pitävät usein kerryistä ja kerryt lapsista, mutta varsinaisia lasten koiria ne eivät ole. Vilkkaana ja voimakkaana terrierinä kerry on liian vaikea hallittava lapselle. Myös hoitotoimenpiteet ovat liian vaativia lapsen vastuulle. Mutta mikäli perheessä vanhemmat kantavat huolen ja vastuun koiran kouluttamisesta ja hoidosta, on kerry mainio kasvukumppani lapsellekin.

Hoito

Kerryn kauniin karvapeitteen hoito ei ole vaikeaa, mutta hoitoa se kuitenkin vaatii. Kerryn turkissa ei ole likaa hylkivää rasvaa, joten kerry likaantuu helposti. Koska kerrystä ei irtoa karvaa, vaan karva kasvaa jatkuvasti, täytyy sitä trimmata säännöllisesti. Kotitrimmauksen oppii helposti itsekin, näyttelytrimmaus vaatii enemmän harjoittelua. Trimmaus tapahtuu saksilla ja trimmauskoneella leikaten. Kotikerrylle riittää pesu ja trimmaus 4 - 6 viikon välein. Näin hoidettuna kerry pysyy kerryn näköisenä, eikä se trimmausten välillä tarvitse hoitoa. Pentukerry kannattaa harjata viikottain, jotta se tottuu käsittelyyn ja koska pennun karva takkuuntuu helpommin kuin aikuisen.

Vaikka kerrystä ei irtoa karvaa, ei sitä voi, kuten ei mitään muutakaan koirarotua, suositella allergiselle ihmiselle. "Koira-allergian" aiheuttajana on koiran ihosta irtoava epiteeli, ei karvat. Lukuisia kasvattejani elää allergisten ihmisten koirina, mutta on kerryjä, jotka ovat joutuneet vaihtamaan kotia omistajan allergian takia. Mikäli allergiaa poteva suunnittelee kerryn hankintaa, kannattaa tehdä vierailuja kerryjen pariin ja jos oireita ei tule, miettiä vielä senkin jälkeen tarkoin koiran hankintaa. Mikäli allergiaperheeseen hankitaan kerry, kannattaa sen karvaa hoitaa huolella, pestä koira usein, nukkua eri huoneessa kuin koira jne.

Terveys

Kerrynterrieri on rotuna varsin terve. Suomessa rodulla on tavattu perinnöllisinä vikoina lonkkaniveldysplasiaa ja pikkuaivojen surkastumissairautta (PNA). Omassa kasvatustyössäni otan terveyteen liityvät seikat huolella huomioon ja Slievemish-pentueissa käytetään lonkkakuvattuja vanhempia, omat jalostukseen käytettävät koirani silmäpeilataan. PNA:n suhteen pyrin mahdollisuuksien mukaan käyttämään linjoja, joissa ei ole tunnettuja kantajia. Muita tyypillisiä vaivoja kerryillä ovat erilaiset kasvaimet, varsinkin vanhoilla kerryillä on usein erilaisia ihopatteja.

Kerryt elävät keskimäärin 12 - 13 vuotiaiksi. Useimmiten ne säilyvät koko ikänsä varsin leikkisinä ja reippaina. Useimmat kerryn omistajat ihastuvat rotuun ikihyviksi ja sanonta "kerran kerry - aina kerry" pitää hyvin usein paikkansa.